hairproblem solved

Viimeksi päivittelin tukkaongelmaani pitkän tukan kanssa. Jep, nyt ratkaisin sen vihdoinkin! Ja aivan niinkuin sanoin viimeksi, opettelin sen tosiaan BB-Lottan blogista löytyneestä videosta :-D Samapa tuo, tukkani ainakin on sellainen mistä tykkään. Luulin saaneeni hyvän kuvan tuosta nutturasta, mutta toi onkin parhain ja ne loput iha hutikuvia. No, kai tosta jotain selkoa saa. Torstai-aamulla otettuja kuvia, sama lookki toimi myös perjantaina koulussa. Sama kampaus ajoi myös asiansa perjantai-illalla ollessani _viihteellä_ ystävieni kanssa ;P

En saanut koko kuvia asustuksestani, sillä olin poikaystäväni luona enkä osannut käyttää hänen järjestelmäkameraansa hirveän hyvin ollessani tälläinen tekniikan ihmelapsi. Saatika että olisin ehtinyt itselaukaisimen kanssa pelleilemään niin kauan, että olisin saanut mieleni tyydyttäneen kuvan aikaiseksi. Kuitenkin, yläosana mulla oli Vero Modan mustavalkoinen raitapaita, hihat ovat 3/4pituiset ja paita on ihana. Yksi lemppareistani, sillä se on kireä ja hyvin muotoutuva, jos niin voi sanoa. Kaula-aukko on venemäinen.

Alaosana oli ihan vain mustat paksut legginsit, jotka ajavat asiansa sillä ilma on hirveän viileää nykyään. Ihan pelkillä legginseillä en ollut, niitten kanssa alaosana toimi Only -merkkinen hamonen. Hame on ihana rento kollarimaista kangasta ja sisäpuoli on myös sellaista fleecen tapaista. Aivan ihana ja kunnon löyty Turun Myllystä kesän lopulla. Hame on korkea, joten ei liian arkinen ja tylsä. Rakastan hameita, jotka ovat vyötärökorkuisia, mutta olen tyhmän muotoinen eikä minulle sovi yksikään sellainen hame. Tämä on ainut, mikä hiukankin istuu, vaikka kokokin on XS eli pienin mahdollinen ja kangas ei jousta yhtään oikeastaan. Vyötäröni on todella pienen kokoinen ja lantioni puolestaan ei. Tiimalasi.

Hameessa on pari pientä ihanaa yksityiskohtaa, siinä on vetoketjua ja kaksi harmaata nappia kiinnityksenä etupuolella. Edessä on myös pieniä rypytyksiä (vai laskotuksia, laskoksia??) tuomassa hiukan muotoa hameeseen. Takana puolestaan kaksi isoa taskua ja taskujen yläkulmissa myös harmaat napit.
Kenkinä meni ihan perus H&M valkoiset kangastossut, jotka pelastavat lähes jokaisen päiväni. :-)

Ainiin. Perjantaina tosiaan lähdimme sitten ystävättäreni kanssa hiukan viettämään iltaa, sillä poikaystäväni lähti Iisalmeen kisoihin ja on kuitenkin venetsialaisviikonloppu. Ja harvoin kuitenkin päästään enää tyttöjen kanssa keskenään jonnekin. Kampaus oli sama niinkuin sanoin jo, kärsin hirveästä vaatekriisistä koko päivän, joten lopuksi turvauduin ihan vain normaaliin hyvältä näyttää ihan sama -lookkiin. TAAS. Pari bloggausta taaksepäin ja päälläni oli se musta pitkä t-paita, missä on erivärisiä kukkia ja musta putkihuivi. Jep, päälläni olivat sama yhdistelmä ja samat asusteetkin vielä! Kengät sentään vaihdoin ravintola-illan kunniaksi rakkaisiin korkokenkiini.

Ah. Kalleimmat korkokengät, jotka olen raaskinut ostaa täyshintaisena. Spiritin kengät ja nämä rakkaudet ostin Turun Skanssin Spiritstoresta. Enkä ostanutkaan täyshintaisena, joku alennus näissäkin oli ja silti maksoin itseni kipeäksi köyhänä opiskelijana. Buu.

Sitten päästyäni baareista, niin palaanpa perjantaiaamuun ja koulun penkille. Tai eihän me nyt penkeillä paljoo istuskella, viikossa 4 x 4h asiakaspalvelua, että jokunen kiire voi joskus olla. Perjantaina tosiaan jokaisella taas oli jotain tekemistä, mulle lykättiin käteen taiteltavaksi pari pinoa niskaliinoja ja sitten pääsin osallistumaan 1.vuoden opiskelijoiden opintoihin ja pesin yhden tytön hiukset ja föönäsin ne paikoilleen, kun tällä raukalla ei ollut paria. Joutui mun käsittelyihin >:D

Kahdelle meidän luokan tytöille laitettiin perjantaina pidennykset sineteillä. Toiselle mustat ja toiselle vaaleimmat mahdolliset. Kuvassa rakkaat Noora ja Suvi, Suvi on tuo palvelija ja tämä kyseinen leidi laittoi myös minun pidennykseni kiinni päähäni. Erkonomia kohdillaan! Asento siksi, koska Suvin kallistaessa tänne päin kamera jotenkin pääsi suoraan Suvin tissien väliin. Ei me ihan noin kiemurassa muuten vain tehdä töitä :D Enpä jaksanut enempää kierrellä luokissa, koska salonki oli asiakkaille ja ykkösillä oli tunti työluokassa. Teorialuokka on tyhmä. Siitä en edes tahdo kuvia.

Siinä näkyy pari harjoituspäätä (+Suvin pää) ja viime kevään kampausjaksoissa harjoiteltuja kampauksia. Osa vähän lahonnut kesän kun on siinä joutunut odottelemaan. Osa keskeneräisiä ja pari täysin vaan pestyä päätä.

Tänään sitten vain eilisen jälkeen olen vain maannut sohvalla ja katsonut leffoja canalilta, sairastanut hirveää räkätautia ja syönyt krapulaani. Yrittänyt saada jotain aikaan, mutta yritykseksi on jäänyt. Parit kyyneleet tirautin katsoessani Jätä se! -leffaa siinä lopussa. Voi voi. Tässä ootellessa omaa kultaa kotiin Iisalmesta, kyllä riitti tämä puolentoista vuorokauden ero mulle ainakin :-D Tässä oikein freesi kuva minusta ja poikaystäväni kamerasta ja hienosta asennostani. Päällä mulla vaan pitkä t-paita ja legginsit, luulin lähteväni ulos tänään, luuloksi jäi sekin sitten vain.

Poikaystäväni ollessa poissa tämän päivän, minulla oli sentään joku kuka piristää päiväni. Aina. Ja ikuisesti. Ja elämäni loppuun saakka. Oma rakas koirani. Mikään ei ikinä, koskaan, milloinkaan mene sen edelle. Elämäni ylivoimaisesti tärkein henkireikä mikä voi vaan olla. Se ei ymmärrä, se ei vastaa, ei puhu, se vaan kuuntelee ja on aina odottamassa ovella kun tulen kotiin. Tämä saa mut tuntemaan, että olen jollekin maailman kivoin ihminen ja niinhän olenkin. Olen koirani paras kaveri, vaikka itse sanonkin. Me tapellaan joskus tyhmistä asioista, esim kerran leikkelin Lissun kynsiä ja hups leikkasin varpaaseen, kun Lissu liikautti jalkaansa. No, Lissu meni mököttämään makuuhuoneen puolelle ja lopulta oli pakko antaa periksi. Menin pyytämään anteeksi ja lässyttelin, ja kas kummaa lemmikkieläimeni kohta löntysteli luokseni olohuoneeseen ja lösähti kyljelleen ja antoi leikata loputkin kynnet. Aika hellyyttävä otus.

Tänään koirani näytti tältä :D Ei järin fiksun näköinen, mutta raukka käy yksin pissalla takapihallamme metsässä ja tulee sitten kotiin kurkkimaan jos pääsisi sisälle. Ikkuna on täysin kuolassa tuosta kulmasta, mistä Lissu aina kurkkaa kun on käynyt tarpeillaan. Se on vähän hölmö.

Voisin kirjoittaa Lissusta vaikka viisi kirjaa, sillä rakastan, ylistän ja tarvitsen sitä niin paljon, ettei siinä ole mitään järkeä. Tästä lähin koitan kirjoittaa joka bloggauksen loppuun jonkun pikkujutun pikku porsaastani ja lisätä jonkun aiheeseen liittyvän kuvan. Se on maailman suloisin karvakallo.